348km | + 16 - +33,5 | Aamusade, puolipilvi ja sol.
Millä tahansa mittapuulla mitattuna Marsabit näyttää kaupungilta, jonka jumala loi harjoitellessaan kaupunkien luomista ja unohti sitten oman onnensa nojaan. Tiheä sumu ja sade täydentävät tunnelman. Mutta pankki on tässäkin jumalten hylkäämässä kolkassa ja sieltä heruu Kenian shillinkejä, joilla saan hotellin maksettua sekä iltaeväät ja aamiaisen.
Invilidiosasto on lähtenyt lonkottamaan kello seitsemän. Terveiden kirjoissa oleva osasto lähtee matkaan vajaa yhdeksän. Luvassa vielä 110km eilisen kaltaista laavaperunamaata ennenkuin asvaltin reuna on kohdalla. Ari pääsee tuosta osuudesta 70km ennenkuin Wilbers (erikoisiskari) heittää öljyt ulos, 5km myöhemmin se katkeaa. Päivän ajot ja varmaan parin seuraavankin päivän kurvailut on Arin pyörällä ajettu.
Ajoin itse viimeisenä ja Ari toiseksi viimeisenä, joten jäämme kahden arpomaan mitä tehdä. Seuraavasta autosta selviää, että 25km päässä kylä. Ari jää tein poskeen syömään sardiineja minä lähden hakemaan apua. Lasamiksesta löytyy yksi pick-up. Kylän pastorin pick-up. Pastori on heti valmis lähtemään hätiin. Menee kuitenkin kolme varttia ennenkuin pastorin auton lavalta saadaan penkit ruuvattua irti. Ari tulee vastaan Punaisen ristin pick-upilla 10km kohdalla. Hyvä niin, Punaisen Ristin kyydillä pääsee pidemmälle… Isololoon, joka 85km päivän päämäärästä Nanyukista.
Ajan Arin ja Punaisen Ristin menopelin kiinni saatuani pyörän alleni. Olin Aria hakemassa pastorin ja viiden kuoropojan kanssa autolla. Isololossa kyydin vaihto ja aurinko on laskemassa kun pääsemme sieltä lähtemään. Ajan edeltä Nanyukiin. Takavanne menee vekille yhdessä erinomaisen hyvän syvässä montussa, mutta kulkee. Arilla enemmän seikkailua. Kuorma-autosta katoaa valot puolimatkassa ja viimeiset 40km kuorma-auto etenee kirjaimellisesti taskulampun Arin taskulampun valossa. Missä valossa auto pääsi takaisin Isololoon, sitä tarina ei kerro. Mutta ryhmä on jälleen koossa iltayhdeksältä. Invalidiosasto (Pekka, Pasi ja Jari) pääsi nilkuttamalla perille saakka… ja yrittävät vielä samoin eväin huomenna Nairobiin. Arille saadaan jo illalla sovittua jatkokyyti.
Pitkin päivää olen tekstaillut Nairobin Jungle Junctionin Crisin kanssa… ja näyttää siltä, että ainakin Arin ja Pasin pyörään tarjolla uusi iskari… mutta varma on vasta varmaa kun ollaan Nairobissa.
Aamusumua aamukuratiellä. Keli kuitenkin kirkastui 20km jälkeen. Asvaltti tuli alle 110km jälkeen… ja yes, tuntui se uusi sileä asvaltti orgasmilta jos ei toiseltakin.
Tuttipullot ovat suosittuja tällä matkalla… Jukka tauolla imemässä omastaan… :)
Poikki mikä poikki… Arin Wilbers. Eilen jo tuumasin hetken, että sellainenko pitäisi omaankin laittaa. Nyt tarvii tuumata uusiksi.
Punaisen Ristin kyydillä Isololoon.
Päivän toinen autokyyti lastattuna. Tästä rahtikiiturista katosivat valot 40km ennen Nanyukia ja oli niin pimeää kuin Afrikassa pimeää on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti