Tänään koneet käyvät kuudelta ja viimeisetkin kymmentä yli. Aurinko nousee horisontin takaa ennen puolta seitsemää. On mukavan viileää. Käytännössä lämpötila keikkuu 18-20 asteen välillä aamiaiseen Gondorissa saakka.
Toteamme varsin nopeasti, että Etiopian luonto on upea ellei jopa halvatun upea. Ja tiet ovat hyvät elleivät halvatun hyvät. Liikenettä ei juuri ole. Hiacet suhaavat kylästä ja kaupungista toiseen matkustajia täynnä, mutta henkilöautot ovat käytännössä jotakin mitä ei ole. Ennen päivän päämääräämme Lalibelaa toteamme, että besaakaan ei juuri ole. Bensa-asemia kyllä, mutta useimmat myyvät ainoastaan dieseliä ja polttoöljyä. Eli tankkaa bensaa kun saat… ja varakannut kanssa!
Vaikka autoja ei teillä ole, niin lampaita, vuohia, lehmiä, kameleita, aaseja ja kanoja on paljon… ja molempiin suuntiin käveleviä ihmisiä hämmästyttävän paljon. Koko Etiopia liikkuu jalan? Toinen äkkinäistä matkaajaa hämmästyttävä piirre on kerjääminen. Yli yhdeksän kymmenestä ihmisestä jolle sanoo sanan tai kaksi ojentaa kätensä kerjätäkseen viimeistään kolmannen sanan kohdalla. Jopa ohi kiitävää moottoripyörää tervehditään käsi ojossa. Köyhiä maita olen kohdannut monta, mutta samankaltaista kerjäyskulttuuria en missään. Lapset sen sijaan hihkuvat ja heiluttelevat käsiään joka kylässä… elleivät heitä kivillä. Useimmat eivät kuitenkaan kivitä.
Lähtiessämme Gondorissa aamiaiselta, Ari toteaa, että päivän alkumatka mennyt niin hyvin, että täytyy keksiä jotakin itse. Ja siitä se keksiminen lähtee kun päätämme lähteä kartassa olevalle oikotielle. Kolme tuntia myöhemmin olemme samassa paikassa mistä lähdimme oikaisemaan… ;) … mutta saimme hyvää hiekkatie kokemusta autenttisissa olosuhteissa ja ympäristössä johon satunnainen matkaaja ei vahingossa eksy.
Ja pimeälle menee tänään ennen kuin Lalibela on kohdalla reilut pari tuntia. Viimeiset kaksi on pientä serpenttiinistä hiekkatietä. Mutta hidasvauhtinen hiekkatie ei paha. Ei itseasiassa suurtakaan eroa ajaako sitä auringon tai kuun valossa.
Nenä, korvat, silmät kaikesta muusta puhumatakaan täynnä pölyä olemme Lalibelassa vähän vajaa yhdeksän. Kadut ovat autiot. Hotelli löytyy ongelmitta ja hotellissa vielä kokki paikalla, mikä on yhtä kuin päivällistä pikaisen suihkun jälkeen. Lämpimän veden tulo loppuu kymmeneltä, mutta kaikki pojat putzis kliin ennen sitä… ainakin noin.
Lehmäjengi tiellä… eikä mitenkään päivän ainoa. Lehmät kuitenkin harvemmin tekevät mitään äkkinäistä.
Päivän oikopolulla, joka ei johtanut ihan toivottuun paikkaan mutta maisemat olivat hulppeat ja tie hauska. Jari taittamassa mutkaa. Porosarvet matkaavat nykyään takana, kun pleksi jäänyt matkalle.
Aamiainen Gondorin katolla. Gondor kuuluisa monista linnostaan.
Vähän kultturellejä mekin tänään. Yksi Gondorin linnoista käytiin bongaamassa ulkopuolelta. Sisään ei innostusta… 'on noita linnoja nähty'… :]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti