590km | +33 - +43,5 | Hot Sun
En tiedä olenko väärässä, mutta ainakin toistaiseksi Sudan on tuntunut tasan yhtä vaaralliselta kuin Ahvenanmaa, ainoastaan sillä erotuksella, että sudanilaiset ovat huomatavasti ystävällisempiä. Ja kuumempaa Sudanissa on kuin Ahvenanmaalla. Tänään oli itseasiassa oman moottoripyöräilyhistoriani kuumin ajopäivä kokonaisuutena… mittarissa +33 koneen käynnistyessä ja jo aamupäivällä mittari kipusi yli +40 ja siellä pysyi auringonlaskuun saakka.
Tänään ajelin itseasiassa Pekan kanssa kahdestaan. Iphoneni oli egyptin ajassa ja herätessämme koko muu porukka oli valmiina lähtöön. Sanoin että antaa mennä ja tulimme omaa tahtia perässä vähän eri reittiä Kariman kautta, jossa kävimme bongaamassa paikalliset pyramidit. Faaraoiden valtakunta ulottui aikanaan myös Pohjois-Sudanin Nubiaan. Myös Dongolan ja Kariman välille kiinalaiset ovat tehneet loistavan asvaltin… ilmeisesti ennakoidun liikenteen tarpeisiin… 170km matkalla vastaan tuli 4 autoa. Yksi ohitti ollessamme parkissa. Se Belgialaisten Land Rover.
Jossakin kohtaa autiomaata Pekka katosi peilieistä. Käännyttyäni katsomaan minne katosi, tuo löytyi mutkan takaa kamelin selästä. Ei kuitenkaan vaihtanut bemariaan kameliin vaikka olisi vaihdossa saattanut saada useammankin kameli. Viimeisellä tauolla pääsemme todistamaan kuina vuohi menettää nahkansa. Paikkallisen tienvarsibaarin pitäjä nylkee vuohen juuri ollessamme paikalla. Pekka ottaa aiheesta opetusvideon.
Khartum on kohdalla tuntia ennen auringonlaskua. Iso kylä. Itseasiassa vajaan 5 miljoonan asukkaan kaupunki kohdassa jossa Niili jakaantuu kahteen. Siniseen Niiliin ja Valkoiseen niiliin. Sinistä pitkin pääsee Etiopiaan ja valkoista Ugandaan.
Nubian autiomaa. Suuri tasainen, kuuma ja kuiva.
Tauko Karimassa paikallisten poikien seurassa. Naiset eivät Sudanissa istuskele katukahviloissa.
Kamelimies Sahamies testaamassa josko Kameli Bemarin sijaan… ;)
Kariman pyramideillä. Täällä ei turistiruuhkaa, kuten ei muuallakaan Sudanissa näytä olevan.
Vuohi menettää nahkansa päivän viimeisellä stopillamme… olisi menettänyt vaikka emme olisi pysähtyneet. Ennen kuin ennätimme ryystää kahvimme loppuun tarjolla oli tuoretta vuohenlihaa.
Tämähän käy jännäksi, kun matkalaiset häipyivät pimeään Afrikkaan.Peukut on pystyssä, että blogi täydentyisi.
VastaaPoista