torstai 28. lokakuuta 2010

Päivä 40 | Moyale - Marsabit | Etiopia - Kenia

248km | +18 - +34,5 | Sataa ja paistaa
Kenia menee sisään heittämällä. Leimat passiin, leimat carnetteihin ja menoksi. Suomenkaan rajaviranomaiset eivät pystyisi parempaan. Moyale - Marsabit Highway vastaa mainettaan. Se on haastava tai erittäin haastava. Jari sai tuta ensimmäisenä aamuliukkailla. Etupyörä syvään mutalammikkoon ja sitten niin miestä kuin pyörää vietiin. Molemmat säilyivät ajokunnossa.
Seuraavaksi Moyale - Marsabit highway koettelee Pekkaa. Pekan takaiskari lennättää öljyt pihalle 50km kohdalla. Pasin takaiskari seuraa Pekan esimerkkiä kymmenkunta kilometriä myöhemmin. Pidän peukkuja ja varpaita että molempien jouset kestävät Marsabitiin. Kun jouset katkeavat se on siinä. Varsinkin Pasin eteneminen takaapäin katsottuna näyttää vähintäänkin mielenkiintoisella… jotakin samaa kuin kengurukeppi renkailla.
Hondamies on päivän päättyessä ainoa, joka ei ole kaatunut. Teijon pohja kolisee ja kipinöi kivikoissa, mutta pyörä etenee vääjäämättömästi. Oma pyörä karkasi alta kerran. Vauhti juuri ei mitään. Sopiva kivenmurikka vain osui eturenkaan alle hiekkaharjanteen päällä.
Moyale - Marsabit tietä vaikea sanoin kuvata… se pitää kokea. Välillä kuin ajasi saunan kiukaalla. Välillä kuin hiekkalaatikossa. Välillä syvässä sepelissä. Välillä kuulalaakereilla… ja kaikkia pintoja yhdistää, että hereillä oltava noin 101% ajoajasta. Huomenna vielä samaa hupia 120km. Pidetään peukkuja kaluston puolesta. Sen verran illalla jo selvisi, että Nairobin Jungel Junktionista mahdollisuus saada Pasille ja Pekalle iskarit. Selviää varmuudella huomenna. 10-11 tuntia paloi päivä 248 kilometrille.



Jari ilman vesikannunkyljestä tehtyä pleksiä… itseasiassa myös ilman valoja ja mittareita… mutta se toimii! Oikea sivulaukun pohja jännitysmomentti. Repeytynyt puoliksi irti, mutta pitää toistaiseksi. Ja navigaattori toimii!


Kivistä suoraa riittii tänään moneen otteeseen horisonttiin ja sen toiselle puolelle.


150km kengurupomppimista riitti Pekalle tältä päivältä. Pyörä viimeiseksi 50 kilometriksi lavalle.


Jukka askaroimassa eturenkaan kanssa Markusen tarkan katseen alla. Jukan etuvanteessa pari hyvää vekkiä. Ja yksi erinomaisen hyvä löytyi myös omasta takavanteesta.


Oma pyörä lepäämässä Moyale - Marsabit highwayllä… ;) ... oli kieltämättä vaativin ajopäivä mitä millään PeterPanBike matkalla koskaan ollut.

1 kommentti:

  1. Nythän teillä alkaa olla sitä ekstreemeä vai seitsemää kaktustako se oli. Höllätkää kaasua hieman, jotta pääsette edes joskus perille.

    t. Visa

    VastaaPoista