352km | +25,5 - +42 | Aurinkoista ja puoliaurinkoista
Aamu alkaa rengashuollolla. Teijo ei huomannut yöllä käydä tarkistamassa renkaitaan ja aamulla takagummi tyhjä. Mutta Teijon renkaasta selviämme helpolla. Purkki vihreää alkulimaa sisään ja matka jatkuu.
Päivän ensimmäinen stoppi on Mt. Nebo… Mooses vuori, tai vuori jolla Mooses sai yläkerrasta 10 käskyä levitettäväkseen. Moosesta ei näy mutta Mooseksen muistokiviä kuitenkin. Moosesta suurempia tunteita herättää päivän toinen stoppi, joka on Kuollutmeri… meri johon on vaikea hukkua nollapromillessa ja muutamassa siiderissäkin menee väkisin yrittämisen puolelle. Suolapitoisuus 33% ja hyvin kelluttaa.
Lämpöäkin on Kuolleen meren korkeudella -408m merenpinnasta riittävästi. Kun pari tuntia ajaa +42 asteen lämmössä niin +32 tuntuu sen jälkeen mukavan viileältä. Dead Sea Highwayssä on jotakin paljon samaa kuin ameriikan Dead Valley Highwayssä. Molemmissa pääsee samoihin fiiliksiin.
Yksi matkan upeimmista pätkistä tulee kohdalle kun kaarramme Dead Sea Highwayltä sisämaahan. Monta pientä tietä risteilee sinne ja tänne, mutta kun muutaman kerran olen hokenut Petra Petra, niille harvoille ihmisille joita näkyy päädymme pikku pikku serpentiinille luomiskertomuksen maisemiin.
Serpentiini syö sen verran aikaa, että olemme Petran porteilla kellon lähestyessä neljää. Päätämme jatkaa Agabaan ja huomenna turistibussilla Petraan. Periaatteessa Petraankin olisi voinnut jäädä vaikka eilen varasin huoneet Agabasta… eniten sinne kuitenkin veti laivaliput Egyptiin, joita meillä ei vielä ole. Huomenna pitäisi alkaa olemaan jos ylihuomenna mielimme Afrikkaan. Mutta se selviää huomenna se… :]
Mooseksen muistomerkillä Mt. Nebon harjalla.
Pekka tekemässä tuttavuutta nuorten kamelien kanssa. Kameleiden yksi hyvä puoli on, että ne erittäin harvoin jos koskaan päättävät yhtä äkkiä sännätä johonkin.
Kuviokelluntaa Kuolleessa meressä. Kuviossa tosin viellä kehittamisen varaa… ja harmihan se olisi jos kaikki aina ja heti täydellistä.
Paikallinen tietyöporukka tulossa tauolle samalle 10-kioskille.
Etelä-Jordanian vuoristomisemia Petran lähistöllä.
Hyvä kun tarkenee. Ja tosi mukava lukea ja nähdä kuvina Lähi-idästä muutakin kuin normaalit ikävät uutiset Länsirannalta. Hyvää matkaa Afrikkaan.
VastaaPoistaPikkusen nyppii, kun en oo mukana. Tai oikestaan nyppii paljohkosti. Ollaanpa nyt kerrankin rehellisiä ja sanotaan että voi vee!
VastaaPoista