Päivä 13 | Ankara - Adana | Turkki

525km | +19 - +29,5 | Aurinkoista ja pilven hötteröä

Ankara on iso kaupunki huomaamme aamulla sieltä ulos ajaessamme. Ei Istanbulin kokoluokkaa, mutta muutama Helsinki kuitenkin. Ja Ankara jättää itsestään vähän Ankaran mielikuvan. Ei toptenissä jos Suomesta pitäisi jokohkin ulkomaan kaupunkiin muuttaa. Päivän päättärimme, Adana voisi sen sijaan hyvinkin olla toptenissä.

Koneet käyvät ysiltä ja päivän ensimmäinen stoppi Suzuki -liikkeessä, josta itse kukin lähtee pullo ketjurasvaa mukanaan… no Pekka kuitenkaan ei… ;) … Markus poistuu lisäksi saappaat täynnä reikiä. Eli Markuksen crossibuutzit saivat tuta kun Turkin kaunein porakoneen käyttäjä porasi niihin kymmenkunta reikää molempiin… ilmastointireikiä!

Tarkoitus oli ajaa eilisen tapaan lungaillen päätietä Adanaan, mutta puolessa välissä matkaa itse kunkin pyörä alkaa halajamaan pikataipaleille, eikä päätien nuohoajia enää löydy. Pari hyvää pikataivalta sen sijaan löytyy.

Adanassa hyvässä ajassa ennen pimeää ja hottellikin taitaa olla matkan ykkönen. Top3'ssä kaikissa tapauksissa. Illan ravintola menee sekin top3'n ravintolasarjassa. Usko on vähän hiipua haahuillessamme keskustaa, mutta sitten kohdalle osuu täysosuma. Ruokaa ei varsinaisesti tarvitse tilata vaan sitä alkaa tulemaan eteen vähintäänkin riittävästi. Omistaja kiittelee kädestä pitäen poistuessamme.

Huomenna edessä todennäköisesti matkan haastavin päivä. Tavoitteena päästä Beirutiin saakka kahdella rajanylityksellä. Onnistuuko? Selviää huomenna. Adana menee nyt unimaahaan.

Keskeltä Turkkia löytyi iso suolajärvi… Tuz Göly.

Markus kaivertaa Lethermannilla porakoneella tehtyjä ilmastointireikiä suuremmiksi. Toimiiko? Selviää sekin huomenna kun edessä ensimmäinen aikuisten oikeasti kuuma päivä.

Pojat hartaana lounaspizzojen ääressä minareetin raikaessa. 

Onko Garminin voittanutta? On. Paikkakuntien nimet jeesusteipissä. Itse olen kääntymässä vähän sille kannelle, että navigaatorit voisi poistaa kaikista pyöristä. Nyt itse kukn huitoo risteyksissä eri suuntiin kun garminit näyttävät usein eri reittejä ja maalaisjärki on jäässä.

Etelä-Turkin vuoristo alkaa olemaan edessä. Aakeaa laakeaa riittää Turkissakin siinä kuin Pohjanmaalla ja Texasissa.